Ida Alajärvi on tunnettu ja arvostettu huonekasviharrastaja, joka kirjoittaa ahkerasti muun muassa Tuija Mänttärin perustamassa Mullattomat-ryhmässä Facebookissa. Nyt Ida ottaa ison askeleen siirtyessään harrastajasta ammattilaiseksi. Tänään on avattu sivut kasvimielinen.fi. Juttelimme Idan kanssa siitä ja huonekasveista.
Milloin aloit toden teolla innostua huonekasveista? Muistatko ensimmäisen kasvisi?
Innostuin jo lapsena. Meillä oli äidillä paljon kasveja. Eka oma kasvi oli jokin pieni kaktus, niin kuin varmasti aika monella muullakin lapsella. Heh. Mutta ”todellinen harrastaminen” on alkanut kun muutin omaan kotiin. Silloinen asunto oli hyvin aurinkoinen joten kasvit menestyi todella hyvin. Sitten muutettiin, enkä hommannut kasvivaloja, joten suurin osa senaikaisista kasveista kuoli. Vain yksi siroliuska-aralia pysyi elossa. (Mikä on kumma koska sekin kasvi rakastaa valoa!)
Mikä on ollut parasta tässä harrastuksessa?
Parasta… Uuden oppiminen, uudesta innostuminen. Ja se että mielipidettä saa vaihtaa! Lempilajit vaihtelee ja uusia tulee. Ei tarvi jumittaa vain yhdessä lajissa koko ikää.
Olet tunnettu pedanttina ja tarkkana harrastajana, joka pitää erittäin hyvää huolta kasveistaan. Onko tämä sinulle luontaista vai oletko joutunut opettelemaan näitä taitoja?
No, oikeasti mä olen kyllä ihan huithapeli, hehhee. Ei vain, yleensä sen mitä teen yritän tehdä perustuen johonkin faktaan tai kokemukseen. Tykkään soveltaa ja tehdä rennosti, ehkä se muista näyttää tarkkuudelta… Mutta jos on pipo liian kireällä menee hommasta kuin hommasta ilo!
Oletko koskaan laskenut, paljonko olet sijoittanut rahaa huonekasveihin ja kaikkeen niihin liittyvään?
En, enkä laske. Ihan oman mielenterveyden vuoksi, hehhee. Joskus laskin mitä koiriin on mennyt, se oli iso virhe, vieläkin ahdistaa! (ja silti ostin uuden pennunkin tänä keväänä, hullua hommaa tämä harrastaminen.)
Mikä on pisin matka, jonka olet kulkenut huonekasvien vuoksi?
Suomen sisällä noin 600 km yhteensä. Mutta oli siinä vähän muutakin hommaa samalla. Vain ja ainoastaan pelkän kasvin takia 160 km yhteensä on pisin matka.
Liputat mullattomuuden puolesta. Mitä pidät sen hyvinä puolina?
Lajityypillisyys, kasteluvirheiden anteeksi antaminen ja pitkäikäisyys. Vaikkei tässäkään asiassa ole yhtä oikeaa tapaa. Niin kuin ei missään asiassa. 🙂
Mistä lähti ajatus oman viherkasvikaupan perustamisesta?
En oikeastaan tiedä tarkalleen… Mies ja kaveri sitä on mulle vuoden ajan ehdotellut. Mutta en jotenkin vaan lämmennyt asialle heti. Tämmöinen vuoden harkinta-aika oli just hyvä. Hehhee.
Olet ollut yrittäjä jo ennen kasvimielinen.fi-kauppaa. Miten näkisit tämän vaikuttavan Kasvimielisen toimintaan?
Ehkä tietty rentous tullut. Kun on tarpeeksi monta kertaa tippunut kuopan pohjalle, ei pikku pyllähdykset enää tunnu miltään. Osaa ottaa asiat asioina, eikä menetä yöunia ”työn takia”. Esim. just nyt meni iso laatikollinen philodendron melanoita biojätteeseen, koetan muutaman vielä saada pelastettua jollain ihmeen kaupalla. Nyt en edes harmitellut asiaa, olin tyytyväinen että tilasin ”vain laatikollisen” enkä viittä laatikkoa. 😀
Jos sinun pitäisi valita yksi lempikasvi juuri nyt, mikä se olisi ja miksi?
”Lempikasvi”. Tämä on vaikea kysymys. Ja multa usein kysytty. Rehellisesti sanottuna en tiedä. Rakastan tyräkkien ja kaktuksien helppoutta. Samettilehtisten philojen upeutta. Palmujen ja sitruksien ”etelän fiilistä”. Mutta lempikasvikseni sanoisin ystävältä saadun Monstera Deliciosa, Jättipeikonlehden. Uusia kasveja saa aina kaupasta. Mutta tunnearvo on korvaamaton, siksi Sannalta saamani peikko on lempikasvini. <3
Kyseisen peikon kuva on artikkelin alussa.
Mitä terveisiä lähettäisit huonekasvimaailmalle?
Terveisiä.. No vaikka että pidetään ilo hommassa. Iloitaan muiden onnistumisesta, opitaan omista virheistä. Ja hei, nää on vaan kasveja, ei maailma näihin kaadu. 😀
Kiitos haastattelusta ja kaikkea hyvää uuden kaupan ja kaiken muunkin kanssa! 🙂
Viimeisimmät kommentit