Kasvivaloista

Aluksi pikakelauksella termistö haltuun, eli:

Se k-arvo eli kelvin. Se kertoo vain ja ainoastaan valkoisen valon sävyn. Mitä suurempi luku, sitä kylmempää valo on. (En nyt tässä mene siihen mihin kelvin-asteikko perustuu, kiinnostuneet googlatkoot.)

Se lm-arvo eli lumen. Lumen kertoo valovirran: siis kappaleen säteilemän ihmissilmälle näkyvän valon kokonaismäärän. Siis kuinka paljon valoa se yksi polttimo tuottaa, kun kaikki se valo lasketaan.

Sitten kolmas tarpeellinen ja hyödyllinen käsite ymmärtää on lx, eli luksit. Luksit kertovat valon valaistusvoimakkuuden. Luksi on johdannaissuure, joka lasketaan lumeneiden ja metrien suhteesta, eli lm/m. Siis: yhdelle neliömetrille osuva yhden lumenin valo on voimakkuudeltaan yksi luksi. Kolmen lumenin valo puolikkaalla neliömetrillä on voimakkuudeltaan kuusi luksia. Tämä on se yksikkö jolla esimerkiksi kännykkään ladattavat valomittariappit ilmoittavat valon voimakkuuden.

Vertailun vuoksi: suoran auringonpaisteen luksit ovat jossakin 100 000 paikkeilla, aurinkoisena päivänä varjossa 20 000 paikkeilla ja pilvisenä päivänä jopa alle 2000. Tätä voi suhteuttaa myös kasvin valontarpeeseen. Ideaaliolosuhteissa varjossa viihtyvä kasvi tarvitsee sen 500-2500 luksia, hajavalosta pitävä hieman enemmän ja paahteesta nauttiva 30 000-75 000 luksia. Kasvi kyllä selviää jopa kymmenesosalla tästä määrästä – ja tämän vuoksi ne pärjäävät myös sisällä ruukuissa, joissa valaistus on usein rutkasti heikompi kuin ulkona.

Silti, nämä kaikki kolme arvoa mittaavat valoa vain ihmissilmän näkökulmasta. Ne ovat hyödyllisiä mittareita ja niillä pärjää varsin pitkälle, mutta kun käsitellään valoa kasvin näkökulmasta, se ei ole pätevin mahdollinen mittari.

Silloin voidaan puhua myös PAR-säteilystä. Siis: Photosynthetically Active Radiation, siis löyhästi suomennettuna yhteyttämiseen kelpaava säteily. tätä mitataan kahdella suureella: PPF eli photosynthetic photon flux eli kuinka paljon PAR-säteilyä valaisin tuottaa kokonaisuudessaan yhdessä sekunnissa, ja PPFD eli photosynthetic photon flux density, eli kuinka paljon PAR-säteilyä lopulta osuu sille pinnalle josta käsin lamppua tarkastellaan yhdessä sekunnissa.

Tämän lisäksi on otettava huomioon se, että valon sävy, siis valon spektri, eli se miten paljon valossa on eri aallonpituuksia, viestii kasville ja vaikuttaa sen kasvuun. No, mitä se sitten viestii?
Violetti valo vaikuttaa kasvin väritykseen, aromeihin ja antioksidanttien tuotantoon.
Sininen valo taas on kasvin kannalta yksi tärkeimmistä: se osallistuu olennaisesti klorofyllin tuotantoon, vaikuttaa soluhengitykseen ja haihduttamiseen, ja sinisen valon alla kasvi ”luulee” olevansa paljaan taivaan alla – se ei siis yritä venyä muista kasveista ohi valon perässä.
Vihreä ja keltainen valo osallistuvat myös yhteyttämiseen ja klorofyllin tuotantoon.
Punainen valo taas on näkyvistä valon aallonpituuksista ”energiatiheintä”: siis, se aikaansaa eniten fotosynteesiä jokaista fotonia kohden.

Valkoisessa valossa on näitä kaikkia aallonpituuksia. Valon eri aallonpituuksien määrä vaihtelee valkoisessa valossa sen mukaan minkä sävyistä valkoinen valo on. Kylmässä valossa on enemmän sinistä, ja lämpöisessä valossa on enemmän punaista. Voimakkaan sininen valo todennäköisesti voi saada kasvisi kasvamaan hieman kompaktimmin ja tiiviimmin; voimakkaan punainen valo taas ns. antaa kasvillesi runsaasti energiaa kasvuun. Hyvä kasvivalo on yhdistelmä näitä kaikkia aallonpituuksia. Ihan tutkitusti – valkoisen valon alla kasvatettu kasvi kasvoi koeolosuhteissa 23 % pidemmäksi ja kasvatti 20 % enemmän lehtimassaa kuin punasinisen valon alla kasvatettu.

Tämän takia ei kannata ostaa pelkästään niitä violetteja ”kasvivalaisimia”. Ne ovat kuitenkin hyvää lisäboostia kasvien valaisuun, joten jos sulla on jo punasinisiä kasvivaloja, se ei haittaa! Käytä niitä valkoisen kanssa, niin saat yhdistettyä molempien vaihoehtojen hyödyt. Parhaissa kuluttajakasvivaloissa on tasapainoitetun valkoisen lisänä punaista ja sinistä tehostamassa yhteyttämistä.

No, miten nämä kaikki arvot, mittarit, hienot sanat, erot ja värit nyt sitten liittyvät sen oikean kasvivalaisimen valintaan?

Lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna:

Siten, että kasvivalaisimeksi käy mikä tahansa valkoista valoa antava normaali polttimo, eikä ole merkittävää eroa ostatko kasveillesi 3000k- vai 6500k-lamppuja vai jotakin siltä väliltä.

Käytännössä kaikki arkikäyttöön tarkoitetut valaisimet sopivat myös kasvivalaisimiksi, kunhan valoa on riittävän paljon.

Valaisimia voi suuntaa-antavasti vertailla keskenään niiden tuottaman par-säteilyn perusteella, johon löytyy lukuisia eri suuntaa-antavia taulukoita internetistä.

Esimerkiksi tässä linkissä voi vertailla keskenään eri lamppuvaihtoehtojen luksi-PPFD-suhdetta: https://www.apogeeinstruments.com/conversion-ppfd-to-lux/

Tässä linkissä taas voi muuttaa lumenit PPF:ksi: https://www.waveformlighting.com/horticulture/convert-lumens-to-ppf-online-calculator

(kuvan copyrightsit kuuluu OSRAMille, kiitos lainasta!)